Jouluhössötys. Mä tykkään siitä. Saa suunnitella, mitä kunkin lahjapakettiin tänä vuonna kääräisee, voi nautiskella lämpimästä glögistä lenkin jälkeen vintin alla, Youtuben soittolistalle saa koota vain höpöhöpöjoulurallatuksia, saa näpättää Matille (ja ehkä vähän itsellenikin) kun kolmas piparisatsi katoaa jo puolessa välissä joulukuuta parempiin suihin ja punainen väri alkaa pursuamaan jo korvistakin ulos. Tänään on ensimmäinen adventti ja sen kunniaksi kipusin vaatehuoneen ylähyllylle etsimään pölyttyneitä joulukoristeita.
Ja niitähän löytyikin kasapäin! En muistanut kesällä ostaneeni alennusmyynneistä jouluhörsöjä ja -koristeita, jotka nyt viimein pääsevät käyttöön. Joulukuusta meille ei tule; emme sentään Eppua niin hemmottele, että toisimme sille sisävessan olkkarin nurkkaan. Noh, onneksi köynnöksille löytyy paljon muutakin käyttöä.
Pikkuparvekkeemme katossa roikkuu kristallikruunu, jossa tosin kynttilöitä ei polteta paloturvallisuusriskien vuoksi, mutta koristeena se toimii läpi vuoden. Vaihdoin punaiset kynttilät kruunuun ja kiipeilin kiinnittämään vihreäkultaisen köynnöksen kristallikruunun metallikehikkoon. Varsinkin tänään auringonpaisteessa, kruunu näytti upealta.
Joulukuu ei ala ennen kuin ensimmäinen joulukalenteri on kotona odottamassa ensimmäisen luukun avaamista. Meille niitä on kertynyt jo kolme: 1 Aamulehdeltä, toinen Matin kummitytöltä ja kolmannen (ja sen makeimman) sain Matilta kauppareissulta tulijaisiksi.
Lähetän vain muutamia joulukortteja, joista suurimman osan teen itse. Askartelin teillekin muutaman kortin, jotka laitan BB-kilpailun voittajien voittopakettien mukaan. Muistathan, että tuota punaista Postilta tullutta kirjekuorta käyttämällä, saat kaikki kortit mukavasti matkaan kohti vastaanottajiaan. :)
Jouluvalojen ilmestyminen katukuvaan, asuntojen parvekkeille ja huoneistojen ikkuniin, ovat usein ensimmäinen merkki lähestyvästä joulusta. Viime jouluksi metsästin makuuhuoneemme ikkunalaudalle tunnelmallista, mutta modernia jouluvaloa. Sellaista ei kuitenkaan löytynyt mistään. Päätin leikkiä luovaa, ja ostin erikseen Kodin Ykkösestä ruukun, käppyräisiä oksia, jouluvalosarjan ja koristeita, joista kokosin omaa silmää miellyttävän kokonaisuuden. Tuo persoonallinen hökötys on omanlaisensa, ja mikseipä sitä voisi pitää koriste-esineenä läpi vuoden näkyvillä. Muistakaahan jos innostutte vastaavanlaisia tekemään, että hommaatte led-valosarjan, jolloin lamput eivät kuumene liikaa ;)
Ja sitten se toinen meidän asunnon valopilkku. Muistan, kuinka seitsemisen joulua sitten lähdimme isukin kanssa jouluvalo-ostoksille, ja halusin ehdottomasti omaan ikkunaani killumaan tuon vihreän joulukuusen. Se on niin mauton, epämoderni ja korni kuin vain voi olla, mutta minulle se on kuitenkin erittäin rakas, ja siksi se pääsi tänäkin jouluna kunniapaikalle keittiön ikkunaan :) Voin kuvitella kuinka joku sisustusaddikti siellä nyt huokailee kauhusta… ;)
Kauneimmat valot luodaan kuitenkin joulun alla kynttilöillä. Risto-Matti Ratian suunnittelema Takka-tuikku on nyt jo marraskuun alusta asti ollut kovassa käytössä.
Kuka kävi syömässä ne eilen leivotut piparit? Noh, ennen joulua tulee varmaankin vielä muutama satsi tehtyä, ja eikös se niin mene, että joulu on kerran vuodessa vaan, ja silloin on velvollisuus hieman herkutella.
