Laapa laittoi minut antamallaan haasteella ajattelemaan itseäni. Pohditteko usein, mikä omassa peilikuvassa viehättää vai keskityttekö lähinnä siihen mikä peilikuvassa voisi olla paremmin? Tuntuu niin kliseiseltä alkaa puhua siitä, miten omakuva tulisi hyväksyä sellaisena kuin se on. Ajatella, että olen täydellinen tälläisenä kuin olen ja minä olen minä, pienistä virheistä huolimatta. Mutta niinhän se on. Minä olen minä. Minulla on välillä hassunnäköinen iso nenä, huulessa ja nenänpielessä on pienet arvet, kasvojeni malli on kovin laatikkomainen ja poskipäät näyttävät höpsöiltä valokuvissa. Mitä sitten.
Näillä mennään, eikä meinata.
Haasteen tarkoituksena oli koota yhteen TOPNelonen omasta itsestään; koska haastetta ei ollut kovin tarkasti rajattu, mukaan eksyi sekä ulkoisia että sisäisiä lemppareita.
1. Hiukset: Nynne on kivat! Syrjähyppy brunettiuden puolelle ei sopinut minulle. Siksi kotiinpaluu oli varsin lämmin, ja nyt olo on kuin uudesti syntynyt. Vaaleat pitkät hiukset ovat mun juttuni, okei okei okei, ei ne kaikki ihan omia oo, ja osa kunniasta kuuluu Rapunzelille. ;)
2. Silmät: Ruskeat silmät ovat omasta mielestäni kadehdittavan kauniita. Minun silmäni ovat värien suhteen tehneet kompromissin. Pääosin sinisethän ne ovat, mutta jos oikein tarkasti katsot huomaat, että toisen silmän yläreuna on kullanruskeanoranssinvihreä. Jep. Tiesittekös tätä. ;)
