Vaikka taloudessamme ei asukaan kuin kaksi kaksijalkaista (ja tietenkin yksi nelijalkainen), on välillä käytävä syvällisiä keskusteluja siitä, mitä tänään syötäisiin. Usein pääsemme kyllä yhteisymmärrykseen ravinnon laadusta, mutta välillä on kehiteltävä mitä kummallisimpia kompromisseja, ennen kuin molempien kuvut on ravittu.
Heureka, tänään ongelma ratkesi varsin mielikuvituksettomalla ja yksinkertaisella, jopa ehkä päivänselvällä vaihtoehdolla. Miksei me aiemmin olla tätä keksitty?
Ja, ei Pirkka ei sponsoroi tätä postausta, vaikka lähes kaikki raaka-aineet kyseistä merkkiä ovatkin :D
Kotipizzojen teko on helppoa kuin heinänteko (jos haluat mennä vaikean kautta, on pizzapohja toki parempaa itsetehtynä), vaikka Matti kovin keskittyneeltä näyttääkin herkkusieniä asetellessaan. Varoituksen sana, tuo Pirkan chilitonnikala koukuttaa niin, että sitä tekisi mieli laittaa jo hetken päästä jugurtinkin sekaan, mutta herkullista se on joka tapauksessa. Pistäkääpäs kyseinen puteli kauppalistalle. Toimii parhaimmillaan makaronin ja ketsupin kanssa (ei siis pizzassa, vaan ihan omana ruokalajinaan :D).
Mun pizza oli ihan parhautta, ja lopultahan siinä kävikin niin, että Herra Kotipizza ei enää omasta pizzastaan oikein välittänytkään, ja jouduin luovuttamaan pari slicea parempiin suihin. Mun pizza oli kuulemma Matin mielestä esteettisesti paljon paremman näkönen, ehkä se siksi maistuikin paremmalta ;)
Eli Nooran superpizza sisälsi tänään: tomaattimurskaa, ananasta, kinkkusuikaleita, paljon chilitonnikalaa, pari kolme herkkusieniviipaletta ja juustoraastetta. Reseptin saa ja se pitää varastaa, ja sitä tulee soveltaa omiin makumieltymyksiin sopivaksi. Millainen on sun herkkupizzasi?
