Sateinen lauantai-iltapäivä kului Tampereen huvittavimmassa, kikatuksen ja kiljunnan täyttämässä niemennokassa. Särkänniemeen, Särkänniemeeeeeen. Minä, äiti ja Roosa lähdimme sukulaisperheen kanssa kiertämään Särkänniemeä, ja kuinkas ollakkaan, vettä tuli niskaan ilman, että kävimme edes Tukkijoessa. Sadepäivä sopii mielestäni täydellisesti huvipuistopäiväksi. Vihaan laitteisiin jonottamista, ja lauantaina tätä ongelmaa ei onneksi ollut.
Itsehän tyydyin tällä kertaa melko vaatimattomiin huvittelumenetelmiin (iloitsin siis jonojen lyhyydestä lähinnä seuralaisteni takia :D). Melko huvittavaahan tuokin iloittelu oli. Narunvedon iloinen myyjätär ohjeisti minut narunvedon saloihin; ”Valitse naru ja vedä”. Olisi ollut niin paljon kivempaa vetää kaikista kerralla.. :/
Hurjin kokemuksistani oli kuitenkin vierailu pitkän tauon jälkeen Näsinneulassa (tuolla sisäänpääsylipukkeellahan pääsee myös kipuamaan kyseiseen torniin, 10€). Ihan yhtä kivasti meni korvat lukkoon kuin 10 vuotta sittenkin, nyt tosin vain rupesi hissistä päästyäni huippaamaan niin, että tulevat lentomatkat rupesivat hirvittämään yhä enemmän.
