En tiedä mistä takavasemmalta töiden jälkeen iski niin masentava väsymys ja hapenpuutos, että oli pakko ryhtyä toimenpiteisiin. Jopoajelu töistä kotiin hyydytti minut jääpuikoksi, mutta säitä ja lentäviä lehtiä uhmaten me päätettiin lähteä retkelle :D Kyllä sitä retkeksi voi kutsua, kun on reppukin selässä.
Syksyllä on kyllä niin kaunista! Jos syksyn tulo ei merkitsisi sitä, että pian taas palellaan pakkasissa, olisi syksy varmaankin lempivuodenaikani. Retken ohella käytiin vielä morjestamassa lähilammen sorsiakin, pianhan me lennellään sorsien perässä Masan kanssa etelään. Uskomatonta; mua jännittää niin paljon. Olisinpa sorsa, ja voisin ees vähän reenailla lentämistä ennen koneeseen astumista. Matti lupas kuvata teille videopostausta pokkarilla, kun kone nousee ilmaan ja Norppis vetää varmaan siinä kohtaa niin armottomat paniikkikohtaukset kehiin ettei mitään rajaa :D Hyvin se menee Noora.
Kuntokuureiluni on jatkunut voimissaan. Täytyy kyllä myöntää, että suuren suuri kiitos siitä kuuluu myös personal trainerilleni, joka saa minut kerta toisensa jälkeen ylös, ulos ja pissalle. Thanks, Eppu. Pikku pt:ni on tosin osasyyllinen tämän päivän päänsärkyiseen olotilaan. Eppuli päätti pitää meitä hereillä puoli kolmeen asti yöllä. Toisella oli vähän paha olo :/ Nyt kuitenkin kaikki taas ok, ja virtaa on kerätty toipumispäivän aikana ilmeisesti oikein roppakaupalla varastoon ♥
Rankan retkeilyn jälkeen (no okei okei, puolen tunnin löntystelyn jälkeen), päätin vielä reippailuinnoissani polkaista kuntopyörällä 15 kilsan tehospurtin ja pyöräilyseuraksi valitsin Ellen tänään postiluukusta kolahtaneen Accessories-lehden. Voi nam, mitä herkkuja sieltä taas löytyikin.
