Käsi ylös kuka luuli, että ensimmäisessä kuvassa köllöttelee Eppu? :D No ei sentään, Epulla ei myöskään ole karvanlähtöaika, vaan pöydällä löhöävät uudet tupsupiponi, jotka olivat kotiutuneet Barcelonan reissuni aikana Nellyltä.
Rahankäyttö nousee välillä aina kommenttibokseissa ja blogimaailmassa muutenkin esiin. Toinen juoksee merkkien perässä, toinen tyytyy vähempään, toista kritisoidaan hänen mieltymyksistään shoppailuun, toiselle motkotetaan siitä, että blogissa ei esitellä tarpeeksi ostoksia. Itsekin olen törmännyt kysymykseen, jossa lukija tiedusteli paljonko kulutan rahaa kuukaudessa vaatteisiin ja asusteisiin. En ole niinkään kiinnostunut tuotemerkeistä, useimmiten kaappiin eksyy tavaroita, joiden tiedän lähinnä pääsevän käyttöön ja jotka ovat minulle mieluisia. Kirpputorit ovat aarreaittojani ja teen usein kalliimpia ostoksia tehdessäni tarkkoja hintavertailuja. En tuomitse niitä, jotka kuluttuvat surutta palkkansa ostoshimotuksiinsa, mutta itse pidän loppuviimeksi kukkaron nyörit kireällä, ettei Matti eksy kukkaroon (voi, kun olen vitsikäs, vai mitä Masa? :D). Välillä kuitenkin törmää tuotteisiin, joiden hintoja ja hintaeroja tulee kuitenkin päiviteltyä. Tällä kertaa hämmästykseni heräsi tupsupipojen ihmeellisessä maailmassa.
Kas tässä, hurmaava rivi samannäköisiä, samanvärisiä ja samanlaisin koristein tehtyjä tupsupipoja..
… erona on vain ja ainoastaan se, että maksoin omista pipoistani 2,50 euroa (vasemmalla), kun taas oikealla olevista pipoista olisin joutunut pulittamaan 98,50 euroa. Kyllä, tupsuihinkin saa rahaa kulutettua. Ymmärrän toki, että laadusta pitää maksaa, mutta toisaalta tupsupipon ei välttämättä tarvitse montaa vuotta kestää. Tuskin tälläinen tuuliviiri siitä enää parin vuoden päästä tykkäisi jos ei sitä ennen olisi jo unohtanut sitä ruuhkabussiin.
Eli vastauksena sinulle, joka rahankäyttöäni ja ostoshimotuksiin käytettyjä raha-asioitani pohdiskeli, kyllä, käytän rahaa harkiten vaatteisiin ja asusteisiin tyytyen kuitenkin sellaisiin tuotteisiin, joihin minulla on varaa. Minua ei haittaa, vaikka ostamassani tuotteessa ei lukisikaan kissan kokoisin kirjaimin tuotemerkin nimeä, ja vaikka minun talvipiponi tupsu ei olekaan niin pörröinen kuin vastaavanlaisessa kalliimmassa. Näin tupsupipoesimerkkiä käyttäen tein toivottavasti pointtini selväksi :D
Totta kai minäkin haaveilen Louis Vuittoneista ja Dioreista siinä missä muutkin, mutta niin kauan kun joutuisin loppukuun syömään nuudeleita merkkilaukkuhankinnan takia, tyydyn vallan mainiosti ketjuliikkeiden tarjontaan. :)
Nyt kiskaisen pipon korville ja suuntaan Hakametsään. Se ois kissimirrit voiton paikka nyt. Olen ollut niin kiukkuinen koko päivän, että tappio ei ole nyt vaihtoehto, tai minä ja tupsupiponi kipitämme itse jäälle tekemään ylämummoja (ei, minä en ole myöskään aina Pirkko-ylipirteä niinkuin minua Demi.fi:n keskustelupalstoilla jokin aika sitten tituleerattiin :D).
Mukavaa iltaa kaikille! :)
