Nainen, joka meinaa pyörtyä Kangasalan kovinkin maltillisen korkuisessa näkötornissa ja joutuu ottamaan tukea Näsinneulan kaiteista, kun meinaa jalat lähteä alta on juurikin näillä näppäimillä matkalla Eiffel-tornille. Jep, ihan mahtavaa.
Pakkohan sinne mennä on, Pariisi ilman visiittia Eiffel-torniin on kuin .. no en nyt keksi mikä, mutta mentävä sinne on. Olishan se nyt toisaalta siistiä pyörtyä mieluummin Eiffel-tornin kuin Näsinneulan huipulla. Apua taas. Oon niin ylpeä itsestäni, kun tästä kokemuksesta selviydyn. Apua potenssiin tuhatsata.
Pssst. Pariisi näytti meille aivan uuden ulottuvuutensa eilen, kun istuimme turistibussissa kierroksen iltapimeällä. Jouluvalot toki tehostivat vaikutelmaa, mutta huikein nähtävyys mikä reitin varrelle osui, oli ehdottomasti Rautarouva Eiffel. Suosittelen tutustumaan Pariisiin myös iltahämärissä, näitä valoja ja fiiliksiä ei hetkeen unohda. <3