Rakastan lahjojen antamista läheisilleni. Usein saatan Matillekin tuoda jonkin pienen pienen tuliaisen jo pelkästään kauppareissulta, ja toisinaan ostan ystävälleni syntymäpäivälahjan jo kuukausia ennen tämän syntymäpäivää vain siksi, että kyseinen lahja on niin hänen näköisensä etten voi ottaa sitä riskiä etteikö lahjaa olisi enää h-hetkellä myynnissä.
Ajatus on siis todellakin se tärkein. Itse arvostan eniten sellaisia lahjoja, joiden eteen on nähty vaivaa, niiden takana on harkintaa ja ajatusta. Tärkeintä ei missään nimessä ole se kuinka paljon rahaa lahjaan on käytetty, päinvastoin, parhaimmillaan lahja voi olla vaikkapa myös
kierrätetty aarre. Vai voiko?
Äitini viettää huomenna nimipäiviään, enkä viime viikolla epäröinyt hetkeäkään erään aarteen ostamista kirpputorilta juurikin äidin nimppareita varten. Löysin kirpputorilta täysin uudenveroisen ja kaiken lisäksi myös lukemattoman kappaleen kirjasta, josta muistan äitini puhuneen jo vuosi sitten. Tuolloin hän toivoi kirjaa joululahjaksi, mutta syystä tai toisesta sitä ei silloin paketista paljastunut.
Mukaan oli toki liitettävä persoonallinen omistuskirjoitus tuon edellisen omistuskirjoituksen perään. Kirjan saanut Marjatta ei ilmeisesti lahjastaan juurikaan ollut perustanut, mutta ehkäpä äitini osaa arvostaa tätä Finlandia-palkinnon voittanutta lukukokemusta hieman enemmän..
Pahastuisitko sinä kirpputorilta löydetystä lahjasta vai onko tapanasi kulkea myös kirpputoreilla silmät auki lahjaideoiden varalta?
// What do you think, is it okay to buy a birthdaypresent for someone from fleamarket if you know that it is excatly what makes the birthdaygirl happy? I found this brand new book for my mom from the fleamarket and I know that she has wanted to read this book for a long time. Is it okay to give someone a recycled present? One man’s trash is another man’s treasure. I agree, do you?
