KOSKA SE HAIKEUS ISKEE?

CURIOUSER & CURIOUSER | muoti

Katselin eilen ulos nykyisen kotimme ikkunasta ja huomaamattani ajatukset kääntyivät jälleen kerran uuteen kotiimme. Muuttopäivä lähestyy ja  olen käynyt tavaroita intensiivisesti kaappi kaapilta läpi jo muutaman viikon ajan. En halua kantaa mukanani uuteen kotiin mitään tarpeetonta tai turhaa, ja yritänkin jättää tunteet taka-alalle ja pitää järjen päässäni, kun lajittelen tavaroita muuttolaatikoihin ja kirpputorikasseihin. Nyt jos koskaan on oikea aika luopua kaikesta turhasta painolastista. Jos vintissä on laatikko edelleen purkamattomana edellisestä muutosta, sen sisältö kannattanee käydä huolellisesti läpi ja miettiä onko sille enää tarvetta.

Rakastan nykyistä kotiamme. Olemme tuon kaksion ensimmäiset asukkaat ja muistan kuinka upealta tuntui muuttaa vastavalmistuneeseen kotiin ja vielä ylimpään kerrokseen. Olin 23-vuotias ja pääsemässä unelmieni kotiin ihanan mieheni ja pienen koiramme kanssa. Työpaikka olisi lähellä, Epun lenkkipolku kadun toisella puolella ja näkymät huikaisevan upeat etenkin auringonlaskuaikaan.

Nyt Eppu ei enää lenkkipolkuaan tarvitse, näkymien eteen on tullut uusia kerrostaloja, työpaikkojakin minulla on nykyään monta. Asiat, jotka tuolloin seitsemän vuotta sitten olivat tärkeitä tekijöitä asuntoa valitessa, eivät enää olekaan ajankohtaisia.


NEULE AARRE\WOMAN /*saatu brandrep-yhteistyön kautta
FARKUT ZARA   KENGÄT TOKMANNI


Vielä pari vuotta sitten ajattelin, että tästä asunnosta muuttaminen tulisi olemaan vaikeaa. Kiersimme asuntonäyttöjä ja petyimme kerta toisensa jälkeen. Teimme päätöksen, että uutta kotia ei ostettaisi ”väkisin”, vaan asuisimme nykyisessä kodissamme niin pitkään, että se oikea tulisi vastaan. Ja kappas vaan, yhtäkkiä yllättäen se löytyi.

Matkan varrella kriteeritkin muuttuivat asuntoa etsiessä. Nyt minulle on tärkeää tilava työhuone, oma pieni piha ja se, että kodissa on tilaa perheelle kasvaa. Läheltä löytyy luontoa ja rakas ydinperheeni, eikä töihinkään ole pitkä matka. ”Aikansa kutakin”-ajatus tuntuu ajankohtaisemmalta kuin koskaan ja ymmärrän olevani valmis sanomaan heipat tälle nykyiselle elämänvaiheelle.

Kannatti odottaa sitä oikeaa. Ja mitä siihen haikeuteen tulee, taidan kääntää sen pikemminkin ajatuksiksi niistä ihanista asioista, joita kodissamme tapahtui. Kun se kyynel sitten vierähtää silmäkulmasta, kun suljemme tämän kodin oven viimeistä kertaa, sekin olkoon onnenkyynel.


Posted in muoti and tagged by NOORA.