Kuten olen ainakin miljoona kertaa todennut ääneen blogini puolella, olen _edelleen_ sitä mieltä, että syntymäpäivät ovat yksi vuoden mukavimmista juhlista. Enkä puhu nyt omista syntymäpäivistäni, vaan syntymäpäivistä ylipäätään. Kuten tiedätte, omia synttäreitäni juhlitaan toisinaan näyttävästi jopa yksisarviskakkujen voimin, mutta koen äärimmäisen tärkeäksi juhlistaa myös läheisteni merkkipäiviä – tällä kertaa synttäri-intoiluni kohteeksi joutuikin Matti, tuo ihana supersankari, joka täytti tänään 33 vuotta!
Instagramissa minua seuraavat (@nooranappila) tietävätkin jo, että synttärijuhlinnat aloitettiin jo oikeastaan perjantaina, kun vanhempani järjestivät Matille mieluisan synttäriyllärin. Lähdimme muka porukalla Ideaparkiin, ja Matin ihmetys oli näkemisen arvoinen, kun isäni ajoikin rampin ohi ja jatkoi matkaa. Onnistuimme yhteistuumin jallittamaan sankaria ja veimme hänet katsomaan Ilveksen lätkämatsia Hämeenlinnaan. Matti oli ylläristä aivan innoissaan ja pelikin oli lopulta niin jännittävä, että ratkaisu saatiin vasta voittomaalilaukauskilpailussa. Tämmöiset lahjat jäävät kyllä niin mieleen ja reissua tullaan porukalla taatusti muistelemaan jatkossakin.
Matilla oli vain yksi synttärilahjatoive tälle vuodelle ja se oli hyppynaru. Kyllä, luit oikein, hyppynaru. Tyyppi on aivan hurahtanut crossfitiin ja hyppynaru häneltä vielä puuttui. Täytin siis miekkosen toiveen ja hankin pakettiin kuntoiluvälineen oranssien Adidaksen shortsien kera. Hymystä päätellen osuin valinnoissani nappiin. Päätimme, että joulunakin vaihdetaan vain ”järkilahjoja”. Kun tavaraa on juuri laitettu muuton myötä valtavasti kiertoon, emme koe järkeväksi täyttää kotia asioilla, joita emme tarvitse. Käytännölliset ja tarpeeseen tulevat lahjat ovatkin siis myös omalla toivelistallani.
Pienimuotoiset kemutkin pistimme pystyyn sunnuntaisynttäreiden kunniaksi, kun saimme Matin vanhemmat ja muita läheisiä kokoon. Mitäpä sitä muuta synttärinään kaipaisi kuin hyvää seuraa ja marjoilla kuorrutetun suklaakakun ja kolme kynttilää tuplakolmosen kunniaksi kakun päälle. Mitäköhän Matti toivoi?