// Kirja saatu pr-näytteenä.
Pääsiäinen tuntui tänä keväänä todella pitkältä. Lomapäivät olivat piiiitkiä, ehdin tehdä kaiken minkä suunnittelinkin tekeväni, saatoin jopa sanoa ääneen, että kunpa arki alkaisi. Pääsiäisen aikana ehdimme nauttia ensimmäiset terassikahvit auringonpaahteessa ilman toppatakkia ulkosalla. Välillä katselinkin sitten taas jo ruokapöydän äärestä terassilla pomppivaa raekuuroa. Aivan kuin yksi kokonainen vuodenaikakin olisi ehtinyt vaihtua huhtikuun alun aikana. Pääsiäisen jälkeen viikonpäivänikin olivat samanlainen sekamelska kuin ne kahdeksan ruohonkortta, jotka onnistuin kasvattamaan pääsiäiseksi.
Reilu viikko sitten kiirehdin suoraan töistä postiin, sillä kännykkääni kilahti työpäivän aikana viesti, joka takasi sen, että pääsiäiseksi riittäisi tekemistä. Olen käsittämättömän onnellinen siitä, että saan bloggaajana PR-näytteinä myös kirjoja. En olisi vielä muutama vuosi sitten edes osannut haaveilla tällaisesta. Kirjat ovat minulle nimittäin se paras keino rentoutua, irtautua hetkeksi arjesta, ja ne ovat minulle jopa keino pitää yllä hyvinvointiani, hyvää oloa. Kun paketista ilmestyy uunituore kirja luettavaksi, hymy on heti korvissa.
Tällä kertaa paketista löytyi odottamani uutuus, Saara Cantellin romaani Kaikki tuoksuu lumelta. Arvatkaapa mikä ihastutti kirjassa heti ensimmäisenä? Tuo hurjan kaunis kansi tietysti. Tiedän, että kirjaa ei saisi arvioida kansiensa perusteella, mutta tällä kertaa upea kansi oli esimakua sivujen erinomaisuudesta. Sitä tämä kirja nimittäin oli, erinomainen. Se oli niin kiehtova, että laitoin kirjan luettuani heti tilaukseen Cantellin viime vuonna ilmestyneen esikoisromaaninkin. Kesken jääneet hetket saapuvat luokseni toivottavasti pian, sillä jäin janoamaan lisää tämän kirjailijan sanataituruutta ja tarinankerronnan mukaansatempaavuutta.
Kun luin kirjan takakannen, sydämessäni läikähti tunnistaessani jotakin tuttua. Tarinaa eteenpäin kuljettaa sukupolvien ketju, kolme naista eri aikakausilta. Teoksen sivuilla Olivia kertoo äitinsä ja äidinäitinsä elämästä omalle lapselleen. Tunnistaisinko kirjasta tuttuja piirteitä omasta historiastani, jossa oma mummuni ja äitini ovat kulkeneet läpi samojen aikakausien polkuja kuin Kerttu ja Tuija, Olivian isoäiti ja äiti? Pidän kirjoista, joissa liikutaan taitavasti eri aikakausien välillä. Tässä teoksessa lukija oli koko ajan hyvin selvillä siitä, mitä vuotta elettiin ja kenen tarina juuri silloin oli tarkastelun alla. Kolmen sukupolven tarina tutustutti lukijaa kuhunkin aikakauteen kertoen samalla näiden naisten elämänpoluista. Esiin tuotiin kauniita, mutta kipeitäkin tapahtumia elämien varrelta. Ja kuinka kauniisti nämä tarinat kietoutuivatkaan yhteen! Huomasin ajattelevani kirjan naisia myös sellaisina hetkinä, jolloin kirja ei edes ollut käsissäni. Ikään kuin tarina olisi edennyt, vaikka en sivuja olisi käännellytkään eteenpäin.
Kun sain kirjan päätökseen, huomasin henkäiseväni syvään. ”Olipahan kirja, kerta kaikkiaan hieno teos”, totesin. Samalla se oli läpileikkaus kolmen eri sukupolvea edustavan naisen elämästä, samalla se oli teos, joka opetti meille historiasta. Saara Cantell, minusta tuli fanisi.
”Haluan tuoda sinut sisään tarinaan sillä hetkellä, kun kaikki tuoksuu lumelta.”
Kunpa esikoisteoksesi saapuisi luokseni pian.