Kuva ei ole manipuloitu. Äidin keittiössä ollaan jo hiirenkorvilla. Äiti oli poiminut pari oksaa läheisestä puusta, ja sinnikkäästi odottanut niiden puhkeavan kukkaan jo parin viikon ajan. Odotus palkittiin ja keittiössä on nyt kevät. Ehkäpä tämän päiväinen aurinkoinen sää innosti lehdykäisiä kukoistamaan. Minut aurinko sai niin virkeäksi, että..
… että näpertelin itselleni harmaavalkoisesta euron lankakerästä pannan, johon kudoin mukaan hopeaa säkenöivää ohutta virkkuulankaa. Siinä vinkki myös teille muille kutojanaisille. Vaatimattomasta lankakerästä saa upean luomuksen ripauksella hopealankaa ja mielikuvitusta.
Uusi panta pääsikin heti tänään koekäyttöön, kun lähdimme mamin kanssa kartoittamaan keskikaupungille Radiokirppiksen tarjontaa. Samaisella reissulla poikkesimme ihastelemaan aurinkoa (mikä siinä mollukassa oikein on, kun pelkkä sen näkeminen saa niin hyvälle tuulelle?!) Ratinan uudelta kävelysillalta.
Pakkanen puraisi taas kuitenkin meidän valokuvausretkeä (ja kameraparkaa), että pienen kuvailusession jälkeen totesimmekin jo, että ehkäpä on vain viisainta siirtyä sisätiloihin tekemään sunnuntaipäivän iloksi kirppislöytöjä.
Joko musta on tullut nuuka tai fiksu, mutta oon ruvennut kovinkin kriittiseksi kirppiskäynneilläni enkä kanna lainkaan kotiin enää niin paljoa vaatteita kuin mitä aikaisemmin. En edelleenkään voi käsittää sitä, mihin kirpparivaatteiden hinnoittelut perustuvat, ja euroseni pysyvät kiltisti lompakossa kunnes löydän jotakin sellaista, mikä oikeasti tulee olemaan osa jatkuvasti käytössä olevaa vaatevarastoani.
Tänään löysin vain yhden ihastuttavan H&M:n paidan, josta maksoinkin sitten jo oikein mielelläni pyydetyn viisi euroa. Paita oli uusi, puhumattakaan siitä, että se tulee olemaan äärimmäisen monikäyttöinen. Hyvä löytö, josta riittää iloa pitkäksi aikaa. :))
Sunnuntai. Voih. Onneksi edes paistaa aurinko, joka saa unohtamaan sen faktan, että herätyskello soittaa huomenna taas 06:15. Mutta huomenna on ystävänpäivä ja parikin kivaa postausta tiedossa huomiselle! <3
