Arvaatteko mitkä olivat parhaita hetkiä New Yorkin matkallamme muutama vuosi sitten? Vastaus saattaa hieman yllättääkin, mutta reissun tähtihetkiin kuuluivat ehdottomasti aamiaiset. Poikkeuksetta aina, kun innostumme muistelemaan tuota elämäni hienointa reissua, mieleeni palaavat aamut New Yorkissa. Pitkät aamiaiset hotellin kupeessa sijaitsevassa dinerissa. Herkkuja, vastakeitettyä kahvia, kansainvälistä tunnelmaa, toisten aamukiireitä meidän vasta heräillessä uuteen päivään.

Koska unohtumattomista aamiaisista on vierähtänyt jo niin pitkä tovi, halusin yllättää Matin viemällä hänet viime viikolla aamiaiselle Hotelli Tammeriin. Kun olimme muutama kuukausi sitten Mirvan opissa tässä samaisessa salissa, goodiebagistämme löytyi ihanana yllätyksenä lahjakortti kahdelle Superbreakfastia nauttimaan. Nimi lupaili paljon, mutta herkkuhetki ylitti odotuksemme niin, että aamiaisen voi todella sanoa olleen nimensä veroinen.

Tammerin aamiaissalissa jo pelkästään tunnelma ja arkkitehtuuri ovat näkemisen arvoisia. Sali on kaikkine kristallikruunuineen ja isoine ikkunoineen niin kaunis, että siinä riittää toviksi jos toiseksikin ihasteltavaa. Nopeasti huomiomme kiinnittyi kuitenkin myös valtavaan aamiaiskattaukseen, jonka kimppuun vikkelästi kävimmekin. Olin tosin vakuuttunut jo siinä vaiheessa, kun hörppäsin pöytään tuodusta kahvista ensimmäiset maistiaiset. Tummapaahtoinen kahvi oli taivaallista!

Olen todella huono syömään aamulla ja monesti aamu alkaakin vain kulhollisella puuroa ja kupillisella kahvia. Koska pöytävarauksemme oli tehty kello yhdeksäksi, alkoi jo nälkä hieman kurnia mahassa ja tavoistani poiketen lautaseltani löytyikin sekoitus erilaisia herkkuja; maustamatonta jugurttia tuoreilla hedelmillä, kalaa, kasviksia ja jopa sieniä! En edes pidä sienistä, mutta vielä samaisena iltana minun teki mieli lisää näitä Tammerin aamiaisen sieniä. Matti maisteli reippaasti läpi kaikki lihaisammat herkut mustasta makkarasta pekoniin, siinä missä minä kurkistelin läpi kaikki ihanat lisukepurnukat, joista löytyi herkullisia makuja oman annoksen täytteeksi. Esillepano oli huikaisevan houkutteleva.

Oli niin hyvää. Niin hyvää, että näitä kuvia katsellessani tämä edessäni nököttävä hieman jo viileä kaurapuuro ei syystä tai toisesta oikein enää houkuttele..

Herkullista perjantaita!

*Aamiaiset kahdelle saatu.