Niinhän siinä sitten lopulta kävi, että influenssa saapui meillekin vierailulle. Matti on sairastanut tautia jo viikon ja oma puolikuntoinen oloni on edelleen heitellyt laidasta laitaan. Viikonloppu päätettiinkin siis hyvällä omalla tunnolla käyttää pötköttelyyn. Ihan kaikkea ohjelmaa en kuitenkaan malttanut karsia pois flunssan takia, tänään jätän Matin nimittäin potemaan tautiaan tuon pienen ja pörröisen lähihoitajamme hellään huomaan, kun itse suuntaan teatterille ensi-iltaan. Eppu on kyllä suloisin flunssakaveri ikinä. Se on koko viikon uskollisesti asettunut mukavasti köllimään kerta toisensa jälkeen Matin viereen ja valvonut silmä kovana, että isännällä on kaikki hyvin. Tavalla tai toisella se varmasti vaistoaa, että toinen ei ole täysin kunnossa.

Pötköttelypäivän kunniaksi päätettiin mennä ruuanlaitossakin siitä mistä aita on matalin, ja kannoin kotiin äsken kassillisen mäkkisafkaa. Seuraavaksi vuorossa lieneekin sitten hyvä leffa ja kupillinen kahvia. Sade ropisee ikkunan takana, joten onneksi ei hiihtämäänkään pääse, vaikka nuhanenän mieli olisi kovasti tehnyt laduille viikonloppuna. Illan ensi-ilta tuo onneksi juuri sopivasti tekemistä vapaapäivään – huomaan turhautuvani melko nopeasti neljän seinän sisällä ja tällaiset pötköttelypäivät saavat minut monesti jopa ärtymään..

Siinä varmasti myös yksi syy siihen, että flunssainen olo ei ole jättänyt vieläkään kokonaan tätä elohiirtä rauhaan. Muistakaa lepäillä! <3