HYVÄN OLON HETKIÄ

CURIOUSER & CURIOUSER | lifestyle

Kaupallinen yhteistyö : Suomen Kädentaidot-messut

Suonissani virtaa käsityötaitajien veri. Mummuni oli taitava pukuompelija, joka vaatetti aikansa seurapiiritähtiä. Hän virkkasi minulle kastemekon ja kaavoitti ja ompeli Wanhojen tanssiaispukuni vielä silloin, kun ikää oli mittarissa jo reilusti yli 80 vuotta. Toinen mummuni sen sijaan on pitänyt lähipiirin villasukissa jo vuosien ajan ja koen äitini innostuksen käsitöiden maailmaan sytyttäneen myös oman paloni tähän lajiin. En ikinä unohda sitä, kun äiti teki taidokkaita kalusteita Barbie-talooni raaka-aineista, joista ei olisi kuvitellut syntyvän nukeilleni nojatuoleja tai ruokapöytiä. Edelleen syntymäpäivieni kohokohtiin kuuluu se, kun näen millaisen kortin äitini on minulle tehnyt. Lapsuus, nuoruus ja aikuisuus näiden luovien taikureiden parissa on vuosi vuodelta nostanut kiinnostustani käsitöitä kohtaan. Kun pala kangasta tai lankakerä muuttuu omien taitojeni ansiosta joksikin ihan muuksi, vaikkapa mekoksi tai neulepannaksi, ei voi kuin hymähdellen todeta, että ”hei, mä tein tuon”.

Olen otettu, että Suomen Kädentaidot-messut haluaa tehdä yhteistyötä juuri minun kanssani. Käsitöiden tekijänä minä olen se, joka turhautuu helposti, purkaa vinoon ommellun sauman sataan kertaan ja joutuu soittamaan mummulle, kun villasukka on siinä vaiheessa, että tulisi aloittaa kantapään tekeminen. Minä olen se, joka on innostunut ristipistotöistä ja heittänyt työn nurkkaan, kun perfektionistisella luonteellani en heti osannutkaan ommella vetoketjua paikoilleen. Minä olen yrittänyt ja erehtynyt, mutta jokaisen käsitöiden parissa vietetyn hetken jälkeen olen huomannut tehneeni töitä niin keskittyneesti etten ole miettinyt hetkeen mitään muuta. Mielen nollausta parhaimmillaan ja toisinaan myös onnistumisia, joiden ansiosta tekisi mieli taputtaa itseään olalle. Tänä vuonna messujen teema onkin käsitöiden tuottama hyvä olo. Työpajat ja opastukset innostavat kokeilemaan ja huomaamaan, että käsitöiden tekeminen voi olla jopa voimaannuttavaa. Messut nostavat esille myös Sopimusvuori ry:n mielenterveyskuntoutujien parissa tekemää korvaamattoman tärkeää työtä. Käsityöt auttavat jopa elämän käännekohdissa ja vastoinkäymisten voittamisessa.

Viime viikonloppuna kaivoin esiin käsityölaatikkoni. Sitä todella voi kutsua laatikoksi, pahvilaatikoksi itse asiassa, jossa on neulaa ja nepparia, lankajämiä ja resorinreunoja. Leikkasin säkkikankaasta palasen, valitsin lankojen joukosta ne kauneimmat ja etsin rasiasta ryijyneulani. Istahdin alas, laitoin musiikkia soimaan ja hengitin syvään. Olin ollut koko päivän alakuloinen. Kaverini kuolemasta tuli kuluneeksi tasan vuosi tuona samaisena päivänä ja huomasin hetken päästä jokaisella pistolla miettineeni häntä ja hänen kanssaan viettämiäni hetkiä. Muistelin hymyssä suin tuota suurta persoonaa, joka lähti luotamme liian aikaisin. Ryijy ei ollut vielä lähelläkään valmista, mutta jo nyt olin viettänyt projektini parissa tuokion, jonka jälkeen oli taas helpompi hengittää. Mikä muu asia ei saa minua samalla tavalla unohtamaan ympäröivää tilaa ja keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Hyvää, parempaa oloa, kuten messujen teemakin sen kertoo.

Mikä hienointa, Kädentaidot-messuilla tapaat tekijöitä töiden takana. Saat ikään kuin kasvot hankkimallesi tuotteelle ja varmistuksen siitä, että tuote on ekologinen ja vastuullisesti valmistettu. Avajaispäivänä pääset näkemään, kenet valokuvaaja-kuvajournalisti Meeri Koutaniemi on valinnut Taito-Finlandian voittajaksi ja rouheita ja rosoisia elämyksiä koetaan sen sijaan Mutteri-alueella. Mattikin lupasi lähteä mukaani, kun kerroin, että Mutterissa pääsee näkemään ja kokemaan muun muassa veneenrakennusta! Kotimaisia kulkuvälineitä eli kenkiä, nostetaan niitäkin näyttävästi esiin, kun haastateltavaksi saapuu Palmroth Originalin Anu Haalahti (hyvä Palmroth, lempparini!) ja muotinäytöksen catwalkilla aplodeeraataan suomalaiselle designille.

Kun tämän Euroopan suurimman käsi- ja taideteollisuustapahtuman ovet aukeavat 15. marraskuuta, astelen sisään isoäitini tekemässä villapaidassa hänen käsityötaitojaan kunnioittaen. Kun minusta aika jättää, lapsenlapseni saattaa pitää juuri tätä ryijyä suurimpana aarteenaan. Käsityötaidot elävät ikuisesti. Pidetään huoli siitä.

Löydät Instagramini puolelta arvonnan, josta yksi onnekas voittaa itselleen ja ystävälleen rannekkeet messuille koko viikonlopuksi. Kenties siis törmään juuri sinuun kädentaitoja ihastellessani.


Posted in lifestyle | Tagged , | 10 Replies

VAUVAKUTSUJEN TEE SE ITSE-VIERASKIRJA

CURIOUSER & CURIOUSER | lifestyle

Kuinka toteuttaa juhlia varten vieraskirja helposti tee se itse-meiningillä? Mäpä kerron teille; homma hoituu käden käänteessä ja talteen jää ihana ja uniikki vieraskirja elämäsi tärkeimmistä tapahtumista, pienellä budjetilla toteutettuna.

Kun Karoliinan babyshowerit päätettiin järjestää meillä, kaivoin askartelutarvikkeet esiin ja tein raakileen vieraskirjasta, jota tuleva isosisko saisi sitten täytellä yhdessä vieraiden kanssa. Toki vieraskirjoja löytyy juhlatarvikkeita myyvistä liikkeistä ja kirjakaupoista hurjasti erilaisia, mutta mielestäni persoonallisempi kirjasta tulee itse toteutettuna. Ja kirjan koon voi helposti suhteuttaa vierasmäärään; näin ollen kirja ei ole puoliksi täynnä vain tyhjiä sivuja porukan ollessa pienehkö, kun sivumäärä on maltillisempi. Parasta itsetehdyissä vieraskirjoissa on myös se, että niistä saa tehtyä juuri juhlittavien näköisiä!

DIY-vieraskirjaa varten tarvitset : kartonkia, tarroja, tussit ja muita kyniä, narua, rei’itin, sakset ja liimaa + Polaroid-kamera ja filmiä, Dymo-kone ja tarranauhaa, haluamiasi askartelutarvikkeita, joilla koristella sivuja.

Tässä hommassa vain mielikuvitus on rajana, mutta kirja syntyy näppärästi esimerkiksi näin: Valitse haluamasi värisiä kartonkilehtiä nipuksi (itse käytin kansina erivärisiä papereita, kannet  olivat keltaiset ja sisäsivut valkoiset) ja tee vasempaan reunaan rei’ittimellä reiät. Kiinnitä sivut yhteen narulla.

Koristele kansilehti kyseessä oleviin juhliin sopivalla tavalla. Itse käytin vauvakutsujen vieraskirjan kannessa erilaisia koristeellisia teippejä, tarroja, pakettikortteja ja hauska pyykkinaruidea jatkui myös juhlien koristelujen lisäksi vieraskirjan kannessa. Dymo-koneella naputtelin tekstitarroja kanteen ja sisäsivuille liimasin samaisia koristeteippejä, joita käytin myös etusivulla.

Polaroid-kamera ei missään nimessä ole vieraskirjan täyttelyä ajatellen välttämätön, mutta sen avulla juhlavieraista tallentuu kirjan sivuille näppärästi myös kuvat. Kukin voi kuvansa yhteyteen kirjoitella onnentoivotuksensa ja terveisensä ja koristella sivuaan vielä esimerkiksi tarroilla. Hääkuvaajana olen törmännyt Polaroid-idealla toteutettavaan vieraskirjaideaan lukuisia kertoja ja monesti kuvausseinän äärellä käykin kova kuhina – vieraskirjan täyttely toimiikin siis myös äärimmäisen hyvänä ”ohjelmanumerona”!

Pieni vaiva, ihana muisto – ja kirjaanhan voi lisätä sivuja vielä myöhemmin seuraavien juhlien koittaessa! <3


Posted in lifestyle | Tagged , | 2 Replies