SAVITÖITÄ KOTI-ILTOJEN ILOKSI – TÄMÄ SAVI KUIVUU ITSESTÄÄN!

CURIOUSER & CURIOUSER | sisustus

Instagramini kuvavirran perusteella moni ystävistäni ja tuttavistani on viime viikkojen aikana aloittanut uuden harrastuksen; osalle posti on kiikuttanut kotiin maalaus- tai piirustustarvikkeita, osa kilistelee sukkapuikkoja vimmatusti aikansa kuluksi. Nuo puuhat ovat itselleni jo tuttuja ja rakkaita harrastuksia, joten elohiirimäinen luonteeni kaipasi jotakin uutta haastetta pitkiin ja sateisiin koti-iltoihin. Eikä aikaakaan, kun Adlibriksen tuotevalikoiman joukosta silmieni eteen ilmestyi tuote, jota en tiennyt edes olevan olemassa.

Klik klik, ja kaksi kiloa itsekovettuvaa savea oli matkalla luokseni.

Itsekovettuva savi on nimensäveroinen tuote, savi ei tarvitse kovettuakseen uunia. Täydellistä, tosin kärsivällisyyttä vaativaa kotipuuhaa! Savea on saatavilla neljässä eri sävyssä, terrakottana, curryna, mustana ja vaaleanharmaana, ja kuten kuvasta näkyy, tilasin itselleni nimenomaan vaaleanharmaata savea (*ei mainoslinkki). savityöt ovat minulle täysin uusi puuha, joten samaan tilaukseen laitoin matkaan edullisen työkalusetin. Myönnän, että minulla ei ollut hajuakaan, mitä suurimmalla osalla työkaluista tehdään, mutta soveltaen ja mielikuvitusta käyttäen, keksin niille kyllä käyttötarkoituksia savea muokatessa.

Saven työstäminen oli yllättävänkin helppoa. Vesikuppi on hyvä pitää käden ulottuvilla, sillä kuivahtavaa savea on helpompi käsitellä, kun sitä välillä kostuttaa. Kaulin osoittautui erinomaiseksi kotoa löytyväksi työvälineeksi, kun muovasin pääsiäisaiheisen pupupurkkini reunuksia ja näin jälkikäteen ajateltuna, kertakäyttökäsineistäkään ei olisi ollut haittaa. Ensikertalaisena askartelin pupuni parissa varmaankin parisen tuntia, ja askel askeleelta saven käsittelystä tuli helpompaa ja helpompaa. Kun työni oli valmis, jätin sen kuivumaan.

Eilen uskaltauduin vihdoin maalaamaan pikkupupuseni. Kuivuminen oli kestänyt viitisen päivää, ja tällä varmistin sen, että savi on varmasti kuivaa. Parin päivän odottaminen olisi tosin varmasti riittänyt. Koska pupu oli aihepiiriltään kovin pääsiäismäinen, päätin tuunata sen olohuoneeseemme sopivaksi, ja käytin pohjavärinä Plus Color-askartelumaalia vaaleanpunaisessa sävyssä (*ei mainoslinkki). Huomasin, että maalaaminen käy helpoimmin sienellä pintaa tupsuttelemalla, ja etenkin pupun turkkiin tämä tekniikka toi mainiota elävyyttä. Kun vaaleanpunainen maali oli kuivunut, lisäsin vielä pintaan Art Metal-metallimaalia, jolla maalasin myös purkin sisustan kokonaan kultaiseksi. Kultainen maali ei kuvissa ole oikein eduksi (pupu näyttää siltä, että se olisi riehunut mudassa), mutta auringonsäteiden osuessa pupuseen, uusi lemmikkini sädehtii upeasti.

Maljakoksi pupupurkistani ei ole muuta kuin kuivakukille, joten ajattelinkin sen soveltuvan työpöydälleni kynäpurnukaksi. Varastoon jäi vielä kilon verran savea, joten arvaattekin jo, kuinka viikonloppuni aion viettää..


Posted in sisustus | Tagged , | 6 Replies

JUHLAPÖYDÄN DIY-PROJEKTI BY MATTI

CURIOUSER & CURIOUSER | lifestyle

On se onni, että mieheni on niin helposti ideoihini innostuva – itselläni kun olisi saattanut mennä hetki jos toinenkin tätä ideaa toteuttaessani! Saattaapi olla, että toteutusvaihe olisi ollut tälle kaupunkilaishiirelle jopa aivan liian iso pala purtavaksi. En ihan heti näe sieluni silmin itseäni metsurinvaatteissa moottorisaha kädessäni halkopinon vieressä..

Kuten maanantaina jo kerroinkin, siskontyttöni ensimmäisiä syntymäpäiviä vietettiin metsäteemalla, ja pöydästä löytyi suussasulavien herkkujen lisäksi myös muita aiheeseen sopivia koristeita. Pupukipot karkeille oli hankittu Tigeristä ja osa koristeista tilattu Pop Up-Kemuista, mutta päätyipä pöytään myös jotakin sankarittaren kummisedän tekemää.

Matti päätti nimittäin askarrella juhlapöytään halkopinostaan löytyvistä haloista kauniita ja luonnonmukaisia alustoja ja tarjoiluastioita. Projekti aloitettiin jo parisen viikkoa sitten, jotta märkä puu ehtisi edes hitusen kuivua juhliin mennessä, ja vihdoin lauantaina tämä DIY-projekti pääsi käyttöön. Isoimmista puupölkyistä Matti moottorisahaili (jep, tätä projektia ei saa sitten toteuttaa kotona ilman kunnollisia suojavarusteita ja taitoa!) ”tarjottimia” ja kapeammista haloista sahatut palaset päätyivät lasinalusiksi sekä pienempien tarjottavien alle. Puuksi valikoitui koivu ja tarkoituksen mukaisesti myös kaunis, valtoimenaan halkeillut kuori jätettiin tietysti paikoilleen.

Jotta tuotokset soveltuivat ruokapöytään, ne puhdistettiin ensin. Kuivumisaika oli kuitenkin liian lyhyt paksummille puulevyille ja niiden jatkokäyttöä ajatellen, alustojen olisi ollut hyvä kuivua pidempään; puu elää ja halkeilee kuivuessaan ja kosteutta sisältävä puu saattaa aiheuttaa vauriota esimerkiksi lattialle, jos ne ovat kosketuksessa. Olkaahan siis tarkkana tämän kanssa jos innostutte projektista.

Kummisetä otti projektin hienosti haltuun, mitäköhän sitä sitten keksisi..


Posted in lifestyle | Tagged , | 2 Replies