KOHTAAMISIA BUSSIPYSÄKILLÄ

P9075551

Odottelin eilen nysseä pysäkillä. Typötyhjällä bussipysäkillä ei ollut muita, rähjäinen penkkikin oli vapaana. Koska bussi ei vielä kurvaisi paikalle seuraavaan kymmeneen minuuttiin, päätin istahtaa alas ja nauttia hetken auringonpaisteesta.

Pian paikalle saapui kuitenkin kanssamatkustaja, herttainen mummu, joka iloisesti kysäisi josko vieressäni olisi vapaata. Olihan siinä, tottahan toki. Mummu hymyili aurinkoisesti ja kertoi menevänsä laboratoriokokeisiin. Rouva halusi selvästi jutella enemmänkin, joten aloin jaaritella niitä näitä. Puhuimme suomalaisittain toki pääosin säästä ja siitä kuinka vaikeaa nyt onkaan pukeutua vaihteleviin sääolosuhteisiin. ”Ja kuule sontsankin kera kastuin yksi päivä ihan litimäräksi, sukkia myöten!”, mummu naurahti. Totesimme yhteen ääneen, että kerrospukeutuminen taitaa nyt olla viisasta. Voi sitten vähentää vaatetta jos tulee hiki, pääasia ettei vilustu ja saa flunssaa.

P9075542

Meni hetki ja paikalle saapui nuori poika energiajuomatölkkinsä kera. Mustatukkainen poika tiedusteli meiltä, oletti varmaankin, että olemme mummun kanssa toverukset, kun juttu niin luisti, postin aukioloaikoja. Paketin noutamisessa oli kuulemma käynyt jokin kommellus ja poika joutuisi tekemään uuden reissun vielä myöhemmin postiin. Porukalla sitten harmittelimme tapahtunutta. Poikaakin alkoi naurattaa.

Pian seuraamme liittyi lisää väkeä. Tyylikäs vanhempi rouva saapui pysäkille ja kohteliaasti ensimmäisen mummun kanssa teimme tilaa jakkaralle. ”Oi, oikein lämmitetyn paikan sain!”, uusin tuttavuutemme tokaisi. Hän kampasi kutrinsa ojennukseen ja kertoi tehneensä koko aamun pihlajanmarjahilloa. ”Sitä riittää nyt seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi!”. Hillon valmistaminen oli osoittautunut herkulliseksi puuhaksi ja reseptiin kuului kuulemma myös loraus konjakkia, ”mausteeksi siis”. Riippapihlajan marjoista olisi kuitenkin saanut jopa tätäkin parempaa hilloa aikaiseksi. Se oli jäänyt rouvaa hieman harmittamaan.

P9075550

”Vitamiinejahan se vähän vie, kun keittää, mutta..” Keittoprosessin läpikäyminen keskeytyi, kun bussi ajoi paikalle. Nuori herra päästi iäkkäämmät leidit sekä minut kohteliaasti ennen häntä bussiin ja morjestimme kaikki vuorotellen iloisesti myös kuljettajalle. Kukin etsi itselleen tyhjän penkin ja jatkoimme matkaa määränpäihimme.

Bussissa mietin hetken, mitä ihmettä äsken oikein tapahtui. Neljä toisilleen tuntematonta suomalaista höpötteli keskenään bussia odotellessa. Ja tiedättekö mitä? Tuo yllättävä kymmenen minuutin juttutuokio kuului ehdottomasti päiväni kohokohtiin.

Pitäisiköhän ottaa ihan tavaksi?

enkku2-1-1-1

Good morning lovelies! Let’s be extra-friendly today to our friends and family.


Posted in and tagged by NOORA.