KENGÄT MINNA PARIKKA PUSERO H&M HAME H&M
Välillä saa vähän lapsettaakin- varsinkin jos on suuntaamassa katsomaan lastenteatteria. Vaatehuoneessani jo pitkään majaillut mikkiakuhessu-paita on jäänyt aivan liian vähälle käytölle, vaikka se tuokin hymyn huulille niin itselleni kuin vastaatulijoillekin. Tiistaina oli oiva tilaisuus hämätä huomio pois väsähtäneestä naamastani tällä värikkäällä puserolla. Yhdistin sen paksuun H&M:n syyshamoseen ja heitin jalkaanikin vielä Minna Parikan suhteellisen näyttävät nilkkurit. Jos olisin uskaltanut, olisin vaihtanut vielä leggarit paljaisiin sääriin, mutta arvelin, että flunssani saattaisi ottaa siitä hieman nokkiinsa. Voipi olla, että tämä lapsenmielinen look oli ihan once-in-a-lifetime-kokemus, mutta kohdeyleisöön se ainakin upposi.
Väliajalla eräs pieni prinsessa nimittäin osoitti paitaani silmät säihkyen ja huudahti: ”Äiti, äiti, ääääiti, kato mikä paita!”.
Lapsekas asuni oli valittu siis tilanteeseen sopivaksi. Tapasin tiistaina nimittäin aavelapsen. Hän kummitteli Eino Salmelaisen näyttämöllä, kun Tove Appelgrenin tarina Vesta-Linnean vauhdikkaasta perheestä heräsi eloon. En asettanut näytelmälle minkäänlaisia odotuksia, istahdin vain penkkiin ja toivoin, että tarina nappaisi sen verran mukaansa, että voisin hetken ajatella jotakin muuta kuin syyskiireitä ja muita aikuisten juttuja.
Seuraavan parin tunnin kuluessa elinkin yhtäkkiä yllättäen sellaisen tunnekirjojen skaalan, että teatterista lähtiessäni en tiennyt oikein miten päin olisin ollut. En sitten tiedä johtuiko eläytyminen tähän hurmaavaan ja ajankohtaiseen tarinaan lapsenmielisestä luonteestani, mutta ihan kuin olisin seuralaisenikin nähnyt pyyhkivän kyyneleitä esiripun sulkeutuessa. Vesta-Linnea kosketti, nauratti, itketti ja hurmasi. Ja niin hurmasi yleisökin; en muista koska viimeksi olisin istunut salissa niin upeasti pukeutuneen teatteriväen kanssa, vaikka keski-ikä olikin laskettavissa kahden käden sormilla. Aidoimmat reaktiot näytelmästä kuuluivat salissa kikatuksena ja innokkaina huudahduksina, kun pikkuyleisö eläytyi tarinaan. Mikäli pähkäilette lähipiirin pikkuisille ostettavien lahjojen kanssa, hetki Vesta-Linnean kanssa olisi varmasti unohtumaton elämys, niin lapselle kuin aikuisellekin.
Miksi mieleeni ei ole ikinä tullut ripotella pullan ja kuorrutuksen päälle vaahtokarkkeja?
Ehkä siksi koska en kovin usein leivo pullaa.
Mutta jos sinä leivot, tämä makupari on testaamisen arvoinen.
Kiitos herkullisesta pullasta ja hetkestä Vesta-Linnean parissa Tampereen Työväen Teatterille.
