Lause, joka lämmittää joka kerta sydäntä, kun kuulee sen jonkun muun lausumana. Kun takana on jo miltei kahdeksan vuotta bloggaamista, lähipiirini on tottunut siihen, että saatan silloin tällöin heittää varovaisesti ilmoille lauseen ”otettaisko asukuvia?”. Onnekseni (♥) sekä Matti, äiti että pikkusiskoni ovat innokkaita ja taitavia kuvaajia. Asukuvilla höystetyn blogin pitäminen olisi todella haastavaa ilman apua. Koska kyseessä on kuitenkin minun rakas harrastukseni, en jatkuvasti halua olla vaivaamassa lähipiiriäni. Olen sydämellisen kiitollinen kuvausavusta, mutta ymmärrän toki myös sen, että aina kuvaaminen ei taatusti huvita. Siksi olenkin aina onnesta sykkyränä, kun innokas kuvaaja käyttää omaa aikaansa minun auttamiseeni.
Matti on ollut reissussa nyt miltei kolmen viikon ajan ja noiden viikkojen aikana olen kuvannut paljon äitini kanssa. Äiti on todella taitava kuvaaja ja Olympus-käyttäjänä hän hallitsee myös minun kamerani toiminnot ongelmitta. Kuvausapu on ollut tarpeen ja olen ollut innoissani, kun kuvissa on ollut selvästi näkyvissä nyt vaihteeksi äidin kädenjälki. Kullakin kuvaajalla on oma tyylinsä kuvata ja mielestäni esimerkiksi Matin ja äidin ottamien kuvien välillä on eroa. Ja mikä parasta, molempien tyylistä tykkään hurjasti. Äiti heitti ilmoille tosin ajatuksen, että saisi itse stailata asunikin seuraavia kuvia varten – katsotaan josko ottaisimme tämän villin idean toteutukseen!
BOMBERTAKKI LIDL (ESMARA BY HEIDI KLUM) NEULE BIKBOK FARKUT ZARA KENGÄT SOWHAT (VAMOS)
Viimeksi eilen sydämeni heitti kärrynpyöriä, kun äiti ehdotti, että kuvattaisiin vähän. Olimme tulossa juuri muorini luota ja matkan varrelle osui tyhjänä ollut pallokenttä. Vartin aikana kameralle tallentui kuvia päivän asusta ja sain samalla talteen teillekin nähtäväksi asun, jossa olin päivän aikana seikkaillut.
Itse olisin mielelläni myös enemmän kameran takana. Asukuvien kuvaaminen on hauskaa puuhaa ja asukuvaajana toimiminen on aina ihanaa. Jos rohkeutta riittäisi enemmän, myös streetstyle-kuvien ottaminen olisi niin hauskaa! Mä olen aina aivan fiiliksissä, kun pääsen kuvaamaan esimerkiksi toisten bloggaajien asuja. Onneksi tänne Tampereellekin on nyt tiensä löytänyt useampikin bloggaajamimmi, joihin on ollut ilo tutustua kuvaustreffien merkeissä.
Valokuvaamisesta on tullut minulle niin niiiin kovin rakas harrastus. Ja se jos mikä on ihanaa. Mielekkään harrastuksen löytäminen ei aina ole helppoa. Tämä taitaa olla se minun juttuni.
